VokoBlogi

Kirjoituksia ihmisäänestä ja sen harjoittamisesta.

Artikulaatio

Artikkulaatio laulussa

Tämän artikkelin on kirjoittanut laulunopettaja Tero Ikävalko. Alkuperäinen artikkeli sekä muita hyödyllisiä lauluun liittyviä artikkeleja on luettavissa Teron sivuilta: www.teroikavalko.fi

Artikulaatioelimistö vastaa siitä, että vokaalit ja konsonantit kuulostavat sellaiselta kuin ne ihmiskorvaan puheessa ja laulussa kuulostavat. Äänihuulivärähtelyn synnyttämä ääni ei itsessään edusta mitään tiettyä vokaalia (paitsi ns. neutraalia vokaalia). Se saa kullekkin vokaalille ominaisen sävynsä vasta ääntöväylässä resonanssi-ilmiön vaikutuksesta. Siihen…

Lue koko teksti täältä

Hengitystekniikka

Hengitystekniikka laulussa

Tämän artikkelin on kirjoittanut laulunopettaja Tero Ikävalko. Alkuperäinen artikkeli sekä muita hyödyllisiä lauluun liittyviä artikkeleja on luettavissa Teron sivuilta: www.teroikavalko.fi

Hengitystekniikka on monien laulunopettajien yksi tärkeimpänä pitämistä laulutekniikan osa-alueista, mutta miksi…

Lue koko teksti täältä

Syvähengitys

Tämän artikkelin on kirjoittanut puhetekniikan ja vokologian professori Anne-Maria Laukkanen, Tampereen yliopisto

Syvähengitys tarkoittaa sellaista hengityksen tapaa, jolla keuhkot täyttyvät pohjasta alkaen ja johon eri sisäänhengityslihakset pääsevät osallistumaan tasapainoisesti. Suurin ja tärkein sisäänhengityslihas, pallea, pääsee laskeutumaan alas. Syvähengitys…

Lue koko teksti täältä

Laulutekniikka

Hengitystekniikka laulussa

Tämän artikkelin on kirjoittanut laulunopettaja Tero Ikävalko. Alkuperäinen artikkeli sekä muita hyödyllisiä lauluun liittyviä artikkeleja on luettavissa Teron sivuilta: www.teroikavalko.fi

Hengitystekniikka on monien laulunopettajien yksi tärkeimpänä pitämistä laulutekniikan osa-alueista, mutta miksi…

Lue koko teksti täältä

Artikkulaatio laulussa

Tämän artikkelin on kirjoittanut laulunopettaja Tero Ikävalko. Alkuperäinen artikkeli sekä muita hyödyllisiä lauluun liittyviä artikkeleja on luettavissa Teron sivuilta: www.teroikavalko.fi

Artikulaatioelimistö vastaa siitä, että vokaalit ja konsonantit kuulostavat sellaiselta kuin ne ihmiskorvaan puheessa ja laulussa kuulostavat. Äänihuulivärähtelyn synnyttämä ääni ei itsessään edusta mitään tiettyä vokaalia (paitsi ns. neutraalia vokaalia). Se saa kullekkin vokaalille ominaisen sävynsä vasta ääntöväylässä resonanssi-ilmiön vaikutuksesta. Siihen…

Lue koko teksti täältä

Rentous laulussa

Tämän artikkelin on kirjoittanut laulunopettaja Tero Ikävalko. Alkuperäinen artikkeli sekä muita hyödyllisiä lauluun liittyviä artikkeleja on luettavissa Teron sivuilta: www.teroikavalko.fi
Laulussa soitin on oma keho. Niinpä kyky aistia kehon eri tiloja on ensisijaisen tärkeä. Laulutunneilla tehdään usein rentoutumisharjoituksia. Myös…

Lue koko teksti täältä

Proffan Blogi

Top 3 asiat helppoon, kuuluvaan ja kestävään ääneen

Tämän artikkelin on kirjoittanut puhetekniikan ja vokologian professori Anne-Maria Laukkanen, Tampereen yliopisto
 

Summaisin seuraavalla tavalla:

MITKÄ TUNTEMUKSET KERTOVAT, KUN TOP 3 TOTEUTUVAT?

– Pieni paine lantionpohjassa ja alaselässä – pallea on riittävän alhaalla…

Lue koko teksti täältä

Ääntöväylä taloudellisessa äännössä

Tämän artikkelin on kirjoittanut puhetekniikan ja vokologian professori Anne-Maria Laukkanen, Tampereen yliopisto

Ääntöväylällä tarkoitetaan ontelostoa äänihuulista huuliin ja sieraimiin. Ääntöväylään kuuluvat siis nielu, suuontelo ja nenäontelo. Liikuttelemalla artikulaatioelimiä (kieli, huulet, pehmeä suulaki) me muovaamme ääntöväylän kokoa ja muotoa ja siten saamme aikaan eri äänteet…

Lue koko teksti täältä

Ääntöbalanssi

Tämän artikkelin on kirjoittanut puhetekniikan ja vokologian professori Anne-Maria Laukkanen, Tampereen yliopisto

Ääntöbalanssi tarkoittaa sitä, että äänihuulia lähennetään juuri sopivassa suhteessa toisiaan kohden suhteessa ilmanpaineeseen, joka tulee keuhkoista. Kun paine on suhteellisesti ottaen suuri ja äänihuulet lähentyvät höllästi toisiaan kohden, ääni on ns. vuotoinen, hönkäilevä, siinä voi kuulua kuiskauksenomaista hälyä. Vuotoinen ääni…

Lue koko teksti täältä

Äänen tuki

Tämän artikkelin on kirjoittanut puhetekniikan ja vokologian professori Anne-Maria Laukkanen, Tampereen yliopisto

Äänen tukitarkoittaa ilmanpaineen ja ilmavirtauksen säätelyä äännön aikana hengitys- ja vartalon tukilihaksillaSilloin kurkunpään lihasten vastuu tässä tehtävässä pienenee.

Tuen käsite ymmärretään helposti väärin. Äänen tuki ei tarkoita sitä, että pinnallisia vatsalihaksia tietoisesti jännitettäisiin siten kuin esimerkiksi puhaltamisen yhteydessä. Tuki tarkoittaa…

Lue koko teksti täältä

Hyvä ryhti

Tämän artikkelin on kirjoittanut puhetekniikan ja vokologian professori Anne-Maria Laukkanen, Tampereen yliopisto

Hyvä ryhti tarkoittaa sellaista tapaa kannatella kehoaan istuessa, seistessä ym., jossa lihakset kuormittuvat tarkoituksenmukaisesti ja tasapuolisesti, ja äänentuottoelimistö pääsee toteuttamaan tehtäväänsä vaivattomasti: keuhkot pääsevät täyttymään…

Lue koko teksti täältä

Puheäänen harjoittamisen tavoitteet ja muutamia hyväksi koettuja harjoituksia niiden saavuttamiseksi

Tämän artikkelin on kirjoittanut puhetekniikan ja vokologian professori Anne-Maria Laukkanen, Tampereen yliopisto

Keskeinen tavoite puheäänen harjoittamisessa on saada puheentuottoelimistö toimimaan’taloudellisesti’. Tällöin on mahdollista puhua vaivattomasti, kuuluvasti, selkeästi ja ilmaisevasti, ja ääni kestää paremmin niin…

Lue koko teksti täältä

Syvähengitys

Tämän artikkelin on kirjoittanut puhetekniikan ja vokologian professori Anne-Maria Laukkanen, Tampereen yliopisto

Syvähengitys tarkoittaa sellaista hengityksen tapaa, jolla keuhkot täyttyvät pohjasta alkaen ja johon eri sisäänhengityslihakset pääsevät osallistumaan tasapainoisesti. Suurin ja tärkein sisäänhengityslihas, pallea, pääsee laskeutumaan alas. Syvähengitys on paras…

Lue koko teksti täältä

Puhetekniikka

Optimaalinen äänenkäyttö

Tämän artikkelin on kirjoittanut laulunopettaja / äänentutkija Tua Hakanpää. Tutustu Tuan toimintaan tarkemmin osoitteesta www.tuahakanpaa.info


Optimaalisella äänenkäytöllä tarkoitetaan äänen taitavaa ja tilanteen vaatimusten mukaista käyttöä niin, ettei ääni rasitu liikaa. Äänen optimaaliseen käyttöön liittyy nykykäsityksen mukaan seuraavat 7 ehtoa:

Äänentuottoon osallistuvilla anatomisilla…

Lue koko teksti täältä

Vokologien vinkit hyvään mikrofonipuheeseen

Artikkelin on kirjoittanu äänenkäytön ja puhetekniikan kouluttaja Johanna Leskelä (Soiva Coaching). Alkuperäinen artikkeli sekä muuta hyödyllistä tietoa löydät Johannan sivuilta: aanenkaytto.fi

”Mmää mitää mikrofonia tartte, mulla on kuuluva ääni!” –kommentin jälkeen on hyvin vaikeaa kertoa puhujalle, että ääni ei kannakaan ihan takariviin asti.

Äänentoistoa on erittäin suositeltavaa käyttää aina kun se on mahdollista ja erityisesti silloin, jos tila tai taustamelu on suuri. Kun voit puhua normaalilla 

Lue koko teksti täältä

Rentous

Rentous laulussa

ämän artikkelin on kirjoittanut laulunopettaja Tero Ikävalko. Alkuperäinen artikkeli sekä muita hyödyllisiä lauluun liittyviä artikkeleja on luettavissa Teron sivuilta: www.teroikavalko.fi

 

Laulussa soitin on oma keho. Niinpä kyky aistia kehon eri tiloja on ensisijaisen tärkeä. Laulutunneilla tehdään usein rentoutumisharjoituksia. Myös lauluasentoa harjoitellaan. Siihen voidaan etsiä rentoutta ja sen linjauksia voidaan hioa sellaiseen suuntaan, että keho toimii kokonaisuudessaan optimaalisemmin. Ensisijaisen tärkeää on…

Lue koko teksti täältä

Äänianatomia ja fysiologia

Rentous laulussa

ämän artikkelin on kirjoittanut laulunopettaja Tero Ikävalko. Alkuperäinen artikkeli sekä muita hyödyllisiä lauluun liittyviä artikkeleja on luettavissa Teron sivuilta: www.teroikavalko.fi

 

Laulussa soitin on oma keho. Niinpä kyky aistia kehon eri tiloja on ensisijaisen tärkeä. Laulutunneilla tehdään usein rentoutumisharjoituksia. Myös lauluasentoa harjoitellaan. Siihen voidaan etsiä rentoutta ja sen linjauksia voidaan hioa sellaiseen suuntaan, että keho toimii kokonaisuudessaan optimaalisemmin. Ensisijaisen tärkeää on…

Lue koko teksti täältä