Tämän artikkelin on kirjoittanut laulunopettaja Tero Ikävalko. Alkuperäinen artikkeli sekä muita hyödyllisiä lauluun liittyviä artikkeleja on luettavissa Teron sivuilta: www.teroikavalko.fiArtikulaatioelimistö vastaa siitä, että vokaalit ja konsonantit kuulostavat sellaiselta kuin ne ihmiskorvaan puheessa ja laulussa kuulostavat. Äänihuulivärähtelyn synnyttämä ääni ei itsessään edusta mitään tiettyä vokaalia (paitsi ns. neutraalia vokaalia). Se saa kullekkin vokaalille ominaisen sävynsä vasta ääntöväylässä resonanssi-ilmiön vaikutuksesta. Siihen, mikä vokaalisävy resonanssin vaikutuksesta syntyy, vaikuttaa kielen, leuan ja huulten asento. Esimerkiksi suomen kielen vokaalissa /a/ on kieli kohtuullisen alhaalla ja …
Read MoreVokoblogi
Tietoa ihmisäänestä ja sen harjoittamisesta
Aihealueet
Artikulaatio
Puhetekniikka
Optimaalinen äänenkäyttö
Tämän artikkelin on kirjoittanut laulunopettaja / äänentutkija Tua Hakanpää. Tutustu Tuan toimintaan tarkemmin osoitteesta www.tuahakanpaa.info Optimaalisella äänenkäytöllä tarkoitetaan äänen taitavaa ja tilanteen vaatimusten mukaista käyttöä niin, ettei ääni rasitu liikaa. Äänen optimaaliseen käyttöön liittyy nykykäsityksen mukaan seuraavat 7 ehtoa: Äänentuottoon osallistuvilla anatomisilla osilla (kuten kurkunpää, rintakehä, leuka, kieli jne.) on äänenkäyttäjä-spesifinen tasapainotila, joka voidaan usein optimoida äänentuottoon Tämä tasapainotila ei koskaan saisi olla ääriasennossa niin että se sallii liikkeen (tasapaino) tilasta vain …
Read More
Äänianatomia ja äänifysiologia
Tämän artikkelin on kirjoittanut laulunopettaja / äänentutkija Tua Hakanpää. Tutustu Tuan toimintaan tarkemmin osoitteesta www.tuahakanpaa.info Äänianatomialla tarkoitetaan äänentuottoon osallistuvien luitten, lihasten, sidekudosten, rustojen ja jänteiden muotoa ja rakennetta sekä näitten suhdetta toisiinsa. Äänifysiologialla taas tarkoitetaan näitten rakenteiden toimintaa ja liikeratoja sekä pyrkimystä hahmottaa kehon toimintaa kokonaisuutena. Äänentuoton voi karkeasti jakaa kolmeen peruspalikkaan, jotka ovat: 1) Äänen energia – ilma – hengitys 2) Äänilähde – kurkunpää ja äänihuulet 3) Äänen muokkaus – Ääntöväylän onkaloiden muokkaus, resonanssi ja …
Read More
Luentaharjoittelua
Videoilla Suomen vokologit ry:n Tuuli, Risto ja Tua tulkitsevat tekstiä yleisön antamien ohjeiden pohjalta. Videoleikkeet on poimittu Tua Hakanpään 2019 Äänipäivänä pitämästä työpajasta.
Hengitys
Hengitystekniikka laulussa
Tämän artikkelin on kirjoittanut laulunopettaja Tero Ikävalko. Alkuperäinen artikkeli sekä muita hyödyllisiä lauluun liittyviä artikkeleja on luettavissa Teron sivuilta: www.teroikavalko.fi Hengitystekniikka on monien laulunopettajien yksi tärkeimpänä pitämistä laulutekniikan osa-alueista, mutta miksi? Perusteluja tutkimuksista: Sisäänhengityksessä pallean laskeutuessa alaspäin laskeutuu myös henkitorvi kohdistaen kurkunpäähän alaspäin suuntautuvaa vetoa (Macklin 1925). Tällä on teoriassa positiivinen vaikutus ääneen. Keuhkotilavuus vaikuttaa äänihuulisulkuun äännön aikana tyypillisesti siten, että mitä suurempi keuhkotilavuus on, sitä etäämmällä äänihuulet ovat toisistaan äännön aikana (Iwarsson …
Read More
Laulu
Rentous laulussa
Tämän artikkelin on kirjoittanut laulunopettaja Tero Ikävalko. Alkuperäinen artikkeli sekä muita hyödyllisiä lauluun liittyviä artikkeleja on luettavissa Teron sivuilta: www.teroikavalko.fi Laulussa soitin on oma keho. Niinpä kyky aistia kehon eri tiloja on ensisijaisen tärkeä. Laulutunneilla tehdään usein rentoutumisharjoituksia. Myös lauluasentoa harjoitellaan. Siihen voidaan etsiä rentoutta ja sen linjauksia voidaan hioa sellaiseen suuntaan, että keho toimii kokonaisuudessaan optimaalisemmin. Ensisijaisen tärkeää on oppia tunnistamaan, jos jossain lauluinstrumentin osassa vallitsee niin voimakas jännitys, että …
Read More
Hengitystekniikka laulussa
Tämän artikkelin on kirjoittanut laulunopettaja Tero Ikävalko. Alkuperäinen artikkeli sekä muita hyödyllisiä lauluun liittyviä artikkeleja on luettavissa Teron sivuilta: www.teroikavalko.fi Hengitystekniikka on monien laulunopettajien yksi tärkeimpänä pitämistä laulutekniikan osa-alueista, mutta miksi? Perusteluja tutkimuksista: Sisäänhengityksessä pallean laskeutuessa alaspäin laskeutuu myös henkitorvi kohdistaen kurkunpäähän alaspäin suuntautuvaa vetoa (Macklin 1925). Tällä on teoriassa positiivinen vaikutus ääneen. Keuhkotilavuus vaikuttaa äänihuulisulkuun äännön aikana tyypillisesti siten, että mitä suurempi keuhkotilavuus on, sitä etäämmällä äänihuulet ovat toisistaan äännön aikana (Iwarsson …
Read More
Artikulaatio laulussa
Tämän artikkelin on kirjoittanut laulunopettaja Tero Ikävalko. Alkuperäinen artikkeli sekä muita hyödyllisiä lauluun liittyviä artikkeleja on luettavissa Teron sivuilta: www.teroikavalko.fiArtikulaatioelimistö vastaa siitä, että vokaalit ja konsonantit kuulostavat sellaiselta kuin ne ihmiskorvaan puheessa ja laulussa kuulostavat. Äänihuulivärähtelyn synnyttämä ääni ei itsessään edusta mitään tiettyä vokaalia (paitsi ns. neutraalia vokaalia). Se saa kullekkin vokaalille ominaisen sävynsä vasta ääntöväylässä resonanssi-ilmiön vaikutuksesta. Siihen, mikä vokaalisävy resonanssin vaikutuksesta syntyy, vaikuttaa kielen, leuan ja huulten asento. …
Read More
Rentous
Rentous laulussa
Tämän artikkelin on kirjoittanut laulunopettaja Tero Ikävalko. Alkuperäinen artikkeli sekä muita hyödyllisiä lauluun liittyviä artikkeleja on luettavissa Teron sivuilta: www.teroikavalko.fi Laulussa soitin on oma keho. Niinpä kyky aistia kehon eri tiloja on ensisijaisen tärkeä. Laulutunneilla tehdään usein rentoutumisharjoituksia. Myös lauluasentoa harjoitellaan. Siihen voidaan etsiä rentoutta ja sen linjauksia voidaan hioa sellaiseen suuntaan, että keho toimii kokonaisuudessaan optimaalisemmin. Ensisijaisen tärkeää on oppia tunnistamaan, jos jossain lauluinstrumentin osassa vallitsee niin voimakas jännitys, että …
Read More
Äänianatomia ja fysiologia
Äänianatomia ja äänifysiologia
Tämän artikkelin on kirjoittanut laulunopettaja / äänentutkija Tua Hakanpää. Tutustu Tuan toimintaan tarkemmin osoitteesta www.tuahakanpaa.info Äänianatomialla tarkoitetaan äänentuottoon osallistuvien luitten, lihasten, sidekudosten, rustojen ja jänteiden muotoa ja rakennetta sekä näitten suhdetta toisiinsa. Äänifysiologialla taas tarkoitetaan näitten rakenteiden toimintaa ja liikeratoja sekä pyrkimystä hahmottaa kehon toimintaa kokonaisuutena. Äänentuoton voi karkeasti jakaa kolmeen peruspalikkaan, jotka ovat: 1) Äänen energia – ilma – hengitys 2) Äänilähde – kurkunpää ja äänihuulet 3) Äänen muokkaus – Ääntöväylän onkaloiden muokkaus, resonanssi ja …
Read More
Proffan blogi
Puheäänen harjoittamisen tavoitteet ja muutamia hyväksi koettuja harjoituksia niiden saavuttamiseksi
Tämän artikkelin on kirjoittanut puhetekniikan ja vokologian professori Anne-Maria Laukkanen, Tampereen yliopisto. Keskeinen tavoite puheäänen harjoittamisessa on saada puheentuottoelimistö toimimaan’taloudellisesti’. Tällöin on mahdollista puhua vaivattomasti, kuuluvasti, selkeästi ja ilmaisevasti, ja ääni kestää paremmin niin puhetyön kuin vapaa-ajankin sille asettamaa kuormitusta. Tämä auttaa välttämään ikäviä kurkun väsymisoireita ja äänen käheytymistä. Päinvastaisessa tapauksessa, kun puhetapa on epätaloudellinen, se kuormittaa äänentuottoelimistöä ja erityisesti äänihuulia tarpeettoman paljon, mihin sisältyy suurempi todennäköisyys saada monenlaisia väsymisoireita (puhumisen …
Read More
Hyvä ryhti
Tämän artikkelin on kirjoittanut puhetekniikan ja vokologian professori Anne-Maria Laukkanen, Tampereen yliopisto. Hyvä ryhti tarkoittaa sellaista tapaa kannatella kehoaan istuessa, seistessä ym., jossa lihakset kuormittuvat tarkoituksenmukaisesti ja tasapuolisesti, ja äänentuottoelimistö pääsee toteuttamaan tehtäväänsä vaivattomasti: keuhkot pääsevät täyttymään kunnolla, hengityslihasten on helpointa vastata ilmankäytöstä äänentuoton aikana, kurkunpään lihakset pääsevät toimimaan vapaasti.Harjoitus hyvän ryhdin löytämiseksi: Seiso molemmat jalat tukevasti lattialla. Nosta kädet suoraan ylös. Hengitä sisään ja kurota samalla käsiä kohti kattoa. Tunne, …
Read More
Syvähengitys
Tämän artikkelin on kirjoittanut puhetekniikan ja vokologian professori Anne-Maria Laukkanen, Tampereen yliopisto. Syvähengitys tarkoittaa sellaista hengityksen tapaa, jolla keuhkot täyttyvät pohjasta alkaen ja johon eri sisäänhengityslihakset pääsevät osallistumaan tasapainoisesti. Suurin ja tärkein sisäänhengityslihas, pallea, pääsee laskeutumaan alas. Syvähengitys on paras hengitystapa ’keuhkotuuletuksen’ (happea kehoon, hiilidioksidia ulos) kannalta, ja se tarjoaa parhaat mahdollisuudet säädellä äännönaikaista ilmanpainetta ja ilmavirtausta hengitys- ja tukilihasten avulla. Syvähengitys myös vetää lempeästi, luonnollisella (mekaanisella) tavalla kurkunpäätä alaspäin (voit …
Read More
Äänen tuki
Tämän artikkelin on kirjoittanut puhetekniikan ja vokologian professori Anne-Maria Laukkanen, Tampereen yliopisto. Äänen tuki tarkoittaa ilmanpaineen ja ilmavirtauksen säätelyä äännön aikana hengitys- ja vartalon tukilihaksilla. Silloin kurkunpään lihasten vastuu tässä tehtävässä pienenee. Tuen käsite ymmärretään helposti väärin. Äänen tuki ei tarkoita sitä, että pinnallisia vatsalihaksia tietoisesti jännitettäisiin siten kuin esimerkiksi puhaltamisen yhteydessä. Tuki tarkoittaa päinvastoin sisäänhengitystilanteen säilyttämistä mahdollisimman pitkään äännön aikana. Pallea pyritään pitämään alhaalla mahdollisimman kauan eli sen nousua pyritään jarruttamaan. …
Read More
Ääntöbalanssi
Tämän artikkelin on kirjoittanut puhetekniikan ja vokologian professori Anne-Maria Laukkanen, Tampereen yliopisto. Ääntöbalanssi tarkoittaa sitä, että äänihuulia lähennetään juuri sopivassa suhteessa toisiaan kohden suhteessa ilmanpaineeseen, joka tulee keuhkoista. Kun paine on suhteellisesti ottaen suuri ja äänihuulet lähentyvät höllästi toisiaan kohden, ääni on ns. vuotoinen, hönkäilevä, siinä voi kuulua kuiskauksenomaista hälyä. Vuotoinen ääni ei kanna. Kun äänihuulet lähentyvät liian tiiviisti toisiaan vasten, ääni on puristeinen, ponnisteinen tai narisevankuuloinen. Tämä äänentuottotapa syö äänen voimakkuutta, …
Read More
Ääntöväylä taloudellisessa äännössä
Tämän artikkelin on kirjoittanut puhetekniikan ja vokologian professori Anne-Maria Laukkanen, Tampereen yliopisto. Ääntöväylä taloudellisessa äännössäÄäntöväylällä tarkoitetaan ontelostoa äänihuulista huuliin ja sieraimiin. Ääntöväylään kuuluvat siis nielu, suuontelo ja nenäontelo. Liikuttelemalla artikulaatioelimiä (kieli, huulet, pehmeä suulaki) me muovaamme ääntöväylän kokoa ja muotoa ja siten saamme aikaan eri äänteet. Ääntöväylä toimii myös kaikukoppana, jonka avulla ääntä voimistetaan. Taloudellisen äännön kannalta tärkeitä asioita ovat: Kurkunpää ei nouse, vaan pysyy siellä, minne se menee automaattisessa sisäänhengityksessä. Kieli …
Read More
Top 3 asiat helppoon, kuuluvaan ja kestävään ääneen
Tämän artikkelin on kirjoittanut puhetekniikan ja vokologian professori Anne-Maria Laukkanen, Tampereen yliopisto. Summaisin seuraavalla tavalla: MITKÄ TUNTEMUKSET KERTOVAT, KUN TOP 3 TOTEUTUVAT? - Pieni paine lantionpohjassa ja alaselässä – pallea on riittävän alhaalla - Pieni mukava venymisen tunne keskivartalossa ja kannattelun tunne core-lihaksissa (kuin taluttaisit eri suuntaan vetävää koiraa) – tuki toimii. - Kurkku, nielu: tuntuu samalta kuin sisäänhengityksessä = avara, ei muuta - Ääntöväylä: äänivärähtelyt tuntuvat etukitalaessa ja ’maskissa’ (nenän rustot ja poskien luut) TOTEUTUMISTA AUTTAVAT PERIAATTEET - …
Read More
Yhteystiedot
Suomen Vokologit ry
Rekisteröintinumero: 202.266
Sähköposti: hallitus(at)vokologit.fi