Kirjoituksia ihmisäänestä ja sen harjoittamisesta.
Artikulaatio
Artikkulaatio laulussa
Tämän artikkelin on kirjoittanut laulunopettaja Tero Ikävalko. Alkuperäinen artikkeli sekä muita hyödyllisiä lauluun liittyviä artikkeleja on luettavissa Teron sivuilta: www.teroikavalko.fi
Artikulaatioelimistö vastaa siitä, että vokaalit ja konsonantit kuulostavat sellaiselta kuin ne ihmiskorvaan puheessa ja laulussa kuulostavat. Äänihuulivärähtelyn synnyttämä ääni ei itsessään edusta mitään tiettyä vokaalia (paitsi ns. neutraalia vokaalia). Se saa kullekkin vokaalille ominaisen sävynsä vasta ääntöväylässä resonanssi-ilmiön vaikutuksesta. Siihen…
Lue koko teksti täältä
Hengitystekniikka
Hengitystekniikka laulussa
Tämän artikkelin on kirjoittanut laulunopettaja Tero Ikävalko. Alkuperäinen artikkeli sekä muita hyödyllisiä lauluun liittyviä artikkeleja on luettavissa Teron sivuilta: www.teroikavalko.fi
Hengitystekniikka on monien laulunopettajien yksi tärkeimpänä pitämistä laulutekniikan osa-alueista, mutta miksi…
Lue koko teksti täältä
Syvähengitys
Tämän artikkelin on kirjoittanut puhetekniikan ja vokologian professori Anne-Maria Laukkanen, Tampereen yliopisto.
Syvähengitys tarkoittaa sellaista hengityksen tapaa, jolla keuhkot täyttyvät pohjasta alkaen ja johon eri sisäänhengityslihakset pääsevät osallistumaan tasapainoisesti. Suurin ja tärkein sisäänhengityslihas, pallea, pääsee laskeutumaan alas. Syvähengitys…
Lue koko teksti täältä
Laulutekniikka
Hengitystekniikka laulussa
Tämän artikkelin on kirjoittanut laulunopettaja Tero Ikävalko. Alkuperäinen artikkeli sekä muita hyödyllisiä lauluun liittyviä artikkeleja on luettavissa Teron sivuilta: www.teroikavalko.fi
Hengitystekniikka on monien laulunopettajien yksi tärkeimpänä pitämistä laulutekniikan osa-alueista, mutta miksi…
Lue koko teksti täältä
Artikkulaatio laulussa
Tämän artikkelin on kirjoittanut laulunopettaja Tero Ikävalko. Alkuperäinen artikkeli sekä muita hyödyllisiä lauluun liittyviä artikkeleja on luettavissa Teron sivuilta: www.teroikavalko.fi
Artikulaatioelimistö vastaa siitä, että vokaalit ja konsonantit kuulostavat sellaiselta kuin ne ihmiskorvaan puheessa ja laulussa kuulostavat. Äänihuulivärähtelyn synnyttämä ääni ei itsessään edusta mitään tiettyä vokaalia (paitsi ns. neutraalia vokaalia). Se saa kullekkin vokaalille ominaisen sävynsä vasta ääntöväylässä resonanssi-ilmiön vaikutuksesta. Siihen…
Lue koko teksti täältä
Rentous laulussa
Lue koko teksti täältä
Proffan Blogi
Top 3 asiat helppoon, kuuluvaan ja kestävään ääneen
Summaisin seuraavalla tavalla:
MITKÄ TUNTEMUKSET KERTOVAT, KUN TOP 3 TOTEUTUVAT?
– Pieni paine lantionpohjassa ja alaselässä – pallea on riittävän alhaalla…
Lue koko teksti täältä
Ääntöväylä taloudellisessa äännössä
Tämän artikkelin on kirjoittanut puhetekniikan ja vokologian professori Anne-Maria Laukkanen, Tampereen yliopisto.
Ääntöväylällä tarkoitetaan ontelostoa äänihuulista huuliin ja sieraimiin. Ääntöväylään kuuluvat siis nielu, suuontelo ja nenäontelo. Liikuttelemalla artikulaatioelimiä (kieli, huulet, pehmeä suulaki) me muovaamme ääntöväylän kokoa ja muotoa ja siten saamme aikaan eri äänteet…
Lue koko teksti täältä
Ääntöbalanssi
Tämän artikkelin on kirjoittanut puhetekniikan ja vokologian professori Anne-Maria Laukkanen, Tampereen yliopisto.
Ääntöbalanssi tarkoittaa sitä, että äänihuulia lähennetään juuri sopivassa suhteessa toisiaan kohden suhteessa ilmanpaineeseen, joka tulee keuhkoista. Kun paine on suhteellisesti ottaen suuri ja äänihuulet lähentyvät höllästi toisiaan kohden, ääni on ns. vuotoinen, hönkäilevä, siinä voi kuulua kuiskauksenomaista hälyä. Vuotoinen ääni…
Lue koko teksti täältä
Äänen tuki
Tämän artikkelin on kirjoittanut puhetekniikan ja vokologian professori Anne-Maria Laukkanen, Tampereen yliopisto.
Äänen tukitarkoittaa ilmanpaineen ja ilmavirtauksen säätelyä äännön aikana hengitys- ja vartalon tukilihaksilla. Silloin kurkunpään lihasten vastuu tässä tehtävässä pienenee.
Tuen käsite ymmärretään helposti väärin. Äänen tuki ei tarkoita sitä, että pinnallisia vatsalihaksia tietoisesti jännitettäisiin siten kuin esimerkiksi puhaltamisen yhteydessä. Tuki tarkoittaa…
Lue koko teksti täältä
Hyvä ryhti
Tämän artikkelin on kirjoittanut puhetekniikan ja vokologian professori Anne-Maria Laukkanen, Tampereen yliopisto.
Hyvä ryhti tarkoittaa sellaista tapaa kannatella kehoaan istuessa, seistessä ym., jossa lihakset kuormittuvat tarkoituksenmukaisesti ja tasapuolisesti, ja äänentuottoelimistö pääsee toteuttamaan tehtäväänsä vaivattomasti: keuhkot pääsevät täyttymään…
Lue koko teksti täältä
Puheäänen harjoittamisen tavoitteet ja muutamia hyväksi koettuja harjoituksia niiden saavuttamiseksi
Tämän artikkelin on kirjoittanut puhetekniikan ja vokologian professori Anne-Maria Laukkanen, Tampereen yliopisto.
Keskeinen tavoite puheäänen harjoittamisessa on saada puheentuottoelimistö toimimaan’taloudellisesti’. Tällöin on mahdollista puhua vaivattomasti, kuuluvasti, selkeästi ja ilmaisevasti, ja ääni kestää paremmin niin…
Lue koko teksti täältä
Syvähengitys
Tämän artikkelin on kirjoittanut puhetekniikan ja vokologian professori Anne-Maria Laukkanen, Tampereen yliopisto.
Syvähengitys tarkoittaa sellaista hengityksen tapaa, jolla keuhkot täyttyvät pohjasta alkaen ja johon eri sisäänhengityslihakset pääsevät osallistumaan tasapainoisesti. Suurin ja tärkein sisäänhengityslihas, pallea, pääsee laskeutumaan alas. Syvähengitys on paras…
Lue koko teksti täältä
Puhetekniikka
Optimaalinen äänenkäyttö
Tämän artikkelin on kirjoittanut laulunopettaja / äänentutkija Tua Hakanpää. Tutustu Tuan toimintaan tarkemmin osoitteesta www.tuahakanpaa.info
Optimaalisella äänenkäytöllä tarkoitetaan äänen taitavaa ja tilanteen vaatimusten mukaista käyttöä niin, ettei ääni rasitu liikaa. Äänen optimaaliseen käyttöön liittyy nykykäsityksen mukaan seuraavat 7 ehtoa:
Äänentuottoon osallistuvilla anatomisilla…
Lue koko teksti täältä
Vokologien vinkit hyvään mikrofonipuheeseen
Artikkelin on kirjoittanu äänenkäytön ja puhetekniikan kouluttaja Johanna Leskelä (Soiva Coaching). Alkuperäinen artikkeli sekä muuta hyödyllistä tietoa löydät Johannan sivuilta: aanenkaytto.fi
”Mmää mitää mikrofonia tartte, mulla on kuuluva ääni!” –kommentin jälkeen on hyvin vaikeaa kertoa puhujalle, että ääni ei kannakaan ihan takariviin asti.
Äänentoistoa on erittäin suositeltavaa käyttää aina kun se on mahdollista ja erityisesti silloin, jos tila tai taustamelu on suuri. Kun voit puhua normaalilla
Lue koko teksti täältä
Rentous
Rentous laulussa
Laulussa soitin on oma keho. Niinpä kyky aistia kehon eri tiloja on ensisijaisen tärkeä. Laulutunneilla tehdään usein rentoutumisharjoituksia. Myös lauluasentoa harjoitellaan. Siihen voidaan etsiä rentoutta ja sen linjauksia voidaan hioa sellaiseen suuntaan, että keho toimii kokonaisuudessaan optimaalisemmin. Ensisijaisen tärkeää on…
Lue koko teksti täältä
Äänianatomia ja fysiologia
Rentous laulussa
Laulussa soitin on oma keho. Niinpä kyky aistia kehon eri tiloja on ensisijaisen tärkeä. Laulutunneilla tehdään usein rentoutumisharjoituksia. Myös lauluasentoa harjoitellaan. Siihen voidaan etsiä rentoutta ja sen linjauksia voidaan hioa sellaiseen suuntaan, että keho toimii kokonaisuudessaan optimaalisemmin. Ensisijaisen tärkeää on…
Lue koko teksti täältä