Puheäänen harjoittamisen tavoitteet ja muutamia hyväksi koettuja harjoituksia niiden saavuttamiseksi

Tämän artikkelin on kirjoittanut puhetekniikan ja vokologian professori Anne-Maria Laukkanen, Tampereen yliopisto

Keskeinen tavoite puheäänen harjoittamisessa on saada puheentuottoelimistö toimimaan’taloudellisesti’. Tällöin on mahdollista puhua vaivattomasti, kuuluvasti, selkeästi ja ilmaisevasti, ja ääni kestää paremmin niin puhetyön kuin vapaa-ajankin sille asettamaa kuormitusta. Tämä auttaa välttämään ikäviä kurkun väsymisoireita ja äänen käheytymistä. Päinvastaisessa tapauksessa, kun puhetapa on epätaloudellinen, se kuormittaa äänentuottoelimistöä ja erityisesti äänihuulia tarpeettoman paljon, mihin sisältyy suurempi todennäköisyys saada monenlaisia väsymisoireita (puhumisen jälkeistä palan tunnetta, kutinaa, kirvelyä ja kipua kurkussa, lisääntynyttä rykimistarvetta, äänen sameutumista, madaltumista, käheytymistä, katkeilua) ja jopa riski äänihäiriön kehittymiseen.

’Taloudellinen’ äänenkäyttö on sitä, että äänentuottoelimistö toimii tarkoituksenmukaisesti, jolloin saadaan maksimaalinen teho (mahdollisimman kuuluva ääni) mahdollisimman pienellä äänihuulten rasituksella. Keskeiset taloudellisen äänenkäytön piirteet ovat: äänihuulet (henkitorven yläpäässä olevat pienet poimut) pääsevät värähtelemään esteettömästi ja vuorotellen avaavat ja sulkevat henkitorvea. Äänihuulet kohtaavat toisensa lempeästi siinä henkitorven sulkeutumisen vaiheessa, eivät läiskähdä voimalla yhteen. Äänihuulten alapuolella on riittävä ilmanpaine, jonka säätelystä vastaavat hengityslihakset, eivät äänihuulet. Äänihuulten yläpuolinen ns. ääntöväylä toimii tehokkaasti eräänlaisena kaikukoppana.

Äänenkäytön harjoittamisen yhteydessä perinteisesti toistuvat sellaiset tavoitteet kuin hyvä ryhti, syvähengitys, äänen tuki (ilman säätely), ääntöbalanssi, kurkunpään pitäminen lepotasossa tai sen alapuolella, kieli edessä, leuka, nielu ja kaula rentoina. Mitä ne tarkoittavat, miksi niitä tavoitellaan, miten ne saavuttaa nopeimmin, mistä tietää, onko saavuttanut eli miltä tuntuu, kun on saavuttanut, ja mikä auttaa pitämään yllä sitä, minkä on ehkä hetkellisesti saavuttanut? Mikä auttaa harjoituksen siirtymistä puheeseen (ja lauluun)? Alla yritykseni vastata näihin kysymyksiin äänentutkimuksen antamien tulosten ja ääniopiskelu- ja opetuskokemukseni pohjalta. Taustana ovat klassisen laulun ja puhetekniikan opetuksen traditiot.


Close Menu